Kuinka Pilates voi auttaa meitä selviytymään ahdistuksesta

Yleinen hyvinvointimme liittyy terveelliseen yhdistelmään tärkeitä elämäntapatekijöitä. Liikuntaa ei ole valittu elintapojen laatutekijäksi, mutta fyysinen aktiivisuus on osoittautunut tehokkaaksi katalysaattoriksi kaikissa muissa tekijöissä menestymiselle.

Fyysisen harjoittelun uskotaan järjestävän aivomme uudelleen niin, että ne vastaavat paremmin stressiin alentamalla ahdistustasoa.

Saatat ajatella, että harjoittelu voi lisätä ahdistusta kohonneen sykkeen ja kehon yleisen jännittyneisyyden vuoksi fyysisen toiminnan aikana, mutta tämä tutkimus viittaa siihen, että näin ei ole. Tutkijat ovat selvittäneet harjoituksen vaikutusta aivoihin selvittääkseen, että harjoitus vähentää ahdistusta ja samalla rohkaisee uusien hermosolujen kasvua vatsan hippokampuksessa. On jopa pohdittu, kuinka liikunta voisi olla hyödyllinen väline ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.

Liittyykö ahdistus kuntotasoihimme

Minusta tämä seuraava näkemys evoluution näkökulmasta oli varsin mielenkiintoinen. Eräs tutkijoista ehdottaa, että ahdistus ilmenee usein "välttävänä käytöksenä" eli käyttäytymisenä, jonka tarkoituksena on minimoida omalle turvallisuudelle tai selviytymiselle aiheutuva riski.

Aivomme ovat erittäin mukautuvat siihen, miten ne käsittelevät tietoa ja vaikuttavat sopiviin reaktioihin, jotka sopivat ympäristöömme ja omaan elämäntapaamme.

Vähemmän aktiiviset tai huonokuntoiset henkilöt voivat todennäköisemmin kehittää ahdistusta. Näin ollen vähemmän aktiiviset ja sopimattomat yksilöt voivat olla vähemmän tehokkaita hallitsemaan "taistele tai pakene" -reaktiota esimerkiksi suuren riskin selviytymisskenaarioissa, mikä johtaa suurempaan taipumukseen käyttäytymiseen, joka välttää tällaiset riskit.

Harjoituksen intensiteetti on tärkeä

Kohtalainen tai korkea intensiteetin harjoittelu todellakin nostaa kortisolitasojasi, ja tiedämme, että korkea stressitaso nostaa jo kortisolitasoja. Joten harjoittelua keinona vähentää jännitystä, jos kärsit jo korkeammasta stressistä, on harkittava huolellisesti. Matalampi intensiteetti, rauhoittava ja tasapainottava toiminta, kuten jooga tai pilates, olisi todennäköisesti paljon tehokkaampaa kuin krooninen kardioharjoitus.

Harjoitustiheys

Useimmat meistä ovat kuulleet kerta toisensa jälkeen, että päivittäinen suositeltu liikuntataso on 150 minuuttia viikossa tai puoli tuntia 5 päivänä viikossa. Nämä voivat kuitenkin olla hyväksyttäviä yleisiä ohjeita, mutta jokainen meistä on erilainen ja saatamme saavuttaa erilaisia ​​tuloksia eri toimintatiheydillä.

Esimerkiksi

Tutkimukseen osallistui 63 naista, jotka suorittivat aerobisen ja vastustuskykyisen harjoituksen yhdistelmää 16 viikon ajan. Naiset jaettiin 3 ryhmään, jotka suorittivat rutiinin joko 1, 2 tai 3 päivänä viikossa. Mielenkiintoista on, että jakson lopussa saadut terveyshyödyt olivat samat jokaisessa ryhmässä.

Tämä on hyvä uutinen vanhemmalle naisväestölle, jonka mielestä ajan puute on suurin este harjoitusten noudattamiselle. Tämä tutkimus voi auttaa todistamaan ja motivoimaan monia ihmisiä ymmärtämään, että jopa matalataajuuksinen ja alhaisempi intensiteetin harjoitus, kuten Pilates, voi auttaa säilyttämään laihalihaksen, auttaa oikeaa ryhtiä ja edistää tervettä ikääntymistä.

Johtopäätös

Viikoittainen Pilates-tunti on ihanteellinen harjoitusrutiini, joka edistää useita hyvinvointitekijöitä; oikea asento, vahvempi ja vakaampi vartalo sekä pehmeän ja liikkeisiin integroidun hengitysrytmin kehittäminen, mikä vähentää erinomaisesti ahdistustasoa.

Lähde:https://mmphysiopilates.com/blog/how-pilates-can-help-us-cope-with-anxiety.html

[Kuinka Pilates voi auttaa meitä selviytymään ahdistuksesta: https://fi.sportsfitness.win/kunto/Pilates/1005050311.html ]