Voiko harjoitus todella parantaa immuunijärjestelmää?

Pääset kaikkiin harjoituksiin, varusteisiin ja kilpailuihin sekä eksklusiivisiin harjoitussuunnitelmiin, FinisherPix-kuviin, tapahtuma-alennuksiin ja GPS-sovelluksiin>","name":"in-content-cta","type":"link }}'>rekisteröidy Outside+:aan.

Monet urheilijat vähentävät pitkiä tai intensiivisiä harjoituksia COVID-19-pandemian aikana, koska he ovat huolissaan kovien ponnistelujen seurauksena heikentyneestä immuunijärjestelmästä. Bathin yliopiston tutkijat kuitenkin sanovat, että liiallinen varovaisuus ei välttämättä ole tarpeen liikunnan ja immuunijärjestelmän suhteen.

Analyysi julkaistiin kansainvälisen Exercise Immunology Review -lehden viimeisimmässä numerossa ottaa käyttöön immuunitoiminnan "avoimen ikkunan" -hypoteesin, pitkään vallinneen oletuksen, jonka mukaan rasittava harjoittelu heikentää immuunijärjestelmän toimintaa tunteista päiviin, mikä johtaa tilaisuuteen (tai "avoin ikkunaan") patogeenien tunkeutumiseen elimistöön. Tutkijat John Campbell ja James Turner sanovat, että tieteelliset todisteet eivät tue tätä hypoteesia. Sen sijaan he sanovat tutkimusten osoittavan, että liikunta lisää, ei heikentää, ihmisten vastustuskykyä:ensinnäkin vahvistamalla immuunijärjestelmän kykyä löytää taudinaiheuttajia ja käsitellä niitä, sitten pitämällä kehon järjestelmät toiminnassa. Lisäksi analyysissa päätellään, että urheilijoilla ei ole suurempi riski saada tartunta kuin suurella yleisöllä. Itse asiassa artikkelissa päätellään, että infektiot ovat todennäköisemmin yhteydessä riittämättömään ruokavalioon, stressiin ja riittämättömään uneen.

Joten miten pääsimme niin laajalle uskomukseen, että liikunta on vastustuskyvyn tappaja? Se johtuu todennäköisesti siitä, että ihmiset saavat oireita kilpailun jälkeen. 1980-luvulla julkaistiin sarja artikkeleita, jotka osoittivat, että maratonjuoksijat ilmoittivat enemmän hengitystieinfektion oireita kilpailun jälkeisinä päivinä ja viikkoina. Mutta avainsana tässä on "raportoitu" - nämä tutkimukset perustuivat siihen, mitä juoksijat sanoivat, eivät siihen, mitä heillä todellisuudessa oli. Kontrolloiduissa laboratoriotutkimuksissa juoksijoilla oli enimmäkseen hengitysteiden ärsytystä kilpailun jälkeen, ei varsinaisia ​​hengitystieinfektioita. On myös tärkeää huomata, että monet liikuntaa ja immuniteettia koskevista tutkimuksista on tehty eläimillä, ei ihmisillä, ja hiirille annetut neuvot eivät aina johda hyvin ihmisiin. Campbell ja Turner väittävät, että vankemmat todisteet ihmisistä osoittavat, että immuniteetti paranee – tai ainakin pysyy muuttumattomana – altistuessaan taudinaiheuttajille harjoituksen jälkeen.

Mutta entä ihmiset, jotka todella tekevät sairastutko kisan jälkeen? Tutkijat sanovat, että se johtuu todennäköisesti kahden suuren tekijän yhdistelmästä:stressistä ja sosiaalisesta altistumisesta. Kisat ovat yleensä tungosta, ja – kuten tällä hetkellä opimme COVID-19:stä – ruuhkaiset tilat ovat yleensä tärkeimpiä paikkoja taudinaiheuttajille. Tämä yhdistettynä kilpailua edeltäviin hermoihin, unen puutteeseen ennen varhaista starttia ja kilpailupäivän ainutlaatuisiin stressitekijöihin luo "avoimen ikkunan" infektiolle – ei itse harjoitukselle.

"Työmme on tullut siihen tulokseen, että on olemassa hyvin vähän näyttöä siitä, että harjoittelu lisää suoraan virustartunnan riskiä", Turner sanoo. "Koronaviruksen ja nykyisten olosuhteiden vuoksi tärkeintä on vähentää altistumistasi muilta ihmisiltä, ​​jotka saattavat kantaa virusta."

Tämä ei tietenkään ole tämän liikuntaa ja immuunijärjestelmää koskevan kiistanalaisen kysymyksen loppu. Jos sanotaan, että harjoituksen ja heikentyneen vastustuskyvyn yhdistävän syy-seuraussuhteen olevan "rajoitettu", se voi tarkoittaa juuri sitä – todisteita on rajoitetusti. Harjoitusta ja vastustuskykyä koskeva tutkimus on kehittynyt vuosia, ja se karkottaa edelleen hämmentäviä muuttujia, kuten matkustamista, stressiä ja jopa tiettyjä ravintoaineita ruokavaliosta. Kun tutkimusten määrä kasvaa, urheilijoiden tulee tarkistaa käytettävissä olevat tiedot ja tehdä perusteltuja päätöksiä harjoitustensa rakenteesta.

Niille, jotka kaipaavat pitkiä matkoja tai vaikeita intervalliharjoituksia, tämä "avoin ikkuna" -hypoteesin haaste harjoituksesta ja immuunijärjestelmän terveydestä on luultavasti tervetullut, mutta se ei välttämättä tarkoita, että se pitäisi ottaa vapaalipuna hulluksi. Aloita kyyti, juoksu tai voimaharjoittelu, mutta muutamalla varoituksella. Muista, että stressi vaikuttaa merkittävästi immuunijärjestelmän toimintaan (tai sen puutteeseen), joten jos tunnet olevasi elämän stressitekijöiden ylikuormitettu, älä kasaudu myös fyysiseen stressiin. Jos et ole asteittain rakentanut vuosisadan ajomatkaa, nyt ei ole oikea aika hypätä pyörällesi ja ajaa 100 mailia, vaikka sinulla olisi vuorokaudessasi tunteja täytettäväksi. Lisäksi lennä yksin (toistaiseksi!), pidä kätesi poissa kasvoiltasi harjoituksen aikana ja hyppää suihkuun kotiin palattuasi (tai ainakin pese kätesi). Mikä tärkeintä, kiinnitä huomiota ruokavalioosi, uneen ja stressitasoon – se pitää sinut terveenä pitkällä aikavälillä.

[Voiko harjoitus todella parantaa immuunijärjestelmää?: https://fi.sportsfitness.win/Valmennus/Muut-Valmennus/1005054112.html ]