Selitetään kuinka ratsastetun hevosen kipuetogrammi kehittyi

Miksi lahjakkaat hevoset, joilla on valtava potentiaali, eivät täytä lupauksiaan tai katoa kilpailusta lyhyen uran jälkeen?

Lue kaikki ratkaisun etsimisestä tähän elintärkeään ongelmaan:tämä tieteellinen tutkimusprojekti on kestänyt useita vuosia ja jatkuu edelleen.

Monet kivun oireet ilmenevät vasta ratsastaessa. Monia ontumista on vaikea nähdä tai tuntea, ja ne voivat tulla ilmeisiksi vasta, kun ne poistetaan diagnostisella analgesilla. Jotkut käyttäytymisoireet voivat heijastaa tuki- ja liikuntaelimistön kipua, mutta ontuminen ei välttämättä ole läsnä. Joskus ratsastaja voi tuntea, että hevonen ei ole aivan oikeassa, mutta eläinlääkäri ei pysty tunnistamaan ongelmia. Fysioterapeutit huomaavat usein hoitavansa ratkaisemattoman ongelman oireita. Noidankehä voi johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen tai yksinkertaisesti turhauttavaan tähtilaadun puutteeseen, mutta molemmissa tapauksissa sillä on vaikutuksia hyvinvointiin.

Hevoset voivat epäilemättä silti työskennellä ja kilpailla menestyksekkäästi kokeessaan jonkin verran epämukavuutta, mutta ei ole epäilystäkään siitä, että jos ensisijainen syy tunnistetaan ja hoidetaan, he menestyisivät paremmin pidempään. Nykyään voittomarginaalit ovat pienet, ja meidän on keskityttävä pieniin voittoihin saadaksemme palkinnot huipputasolla.

Päivittäisessä työssään ortopedisena asiantuntijana tohtori Sue Dyson tiesi, että monilla omistajilla, ratsastajilla ja valmentajilla on huono kyky tunnistaa kivun merkkejä ratsastettavassa hevosessa. Hän tiesi myös, että monilla eläinlääkärin ammattihenkilöillä on vain vähän koulutusta kivun tunnistamisessa ja käyttäytymisen arvioinnissa ja vähän koulutusta vähäisen ontumisen tunnistamisessa ja tuki- ja liikuntaelinten kivun tunnistamisessa huonon suorituskyvyn syyksi.

Tutkimuksessa, johon osallistui 506 normaalityössä olevaa ja terveinä oletettua urheiluhevosta, 47 %:lla havaittiin olevan selvästi ontuva tai heillä oli muita kipuun liittyviä kävelyhäiriöitä (esim. jäykkä laukka), mikä korosti ongelman kokoa (Greve). ja Dyson, 2014). Nämä ongelmat merkitään usein harjoitteluun, ratsastajaan, käyttäytymiseen liittyviksi tai "normaaliksi" kyseiselle hevoselle, koska "niin hevonen on aina mennyt". Nyt on tie eteenpäin.

Napsauta lukeaksesi koko version tästä.

[Selitetään kuinka ratsastetun hevosen kipuetogrammi kehittyi: https://fi.sportsfitness.win/penkkiurheilu/kilparatsastus/1005052635.html ]