Voisiko lumilautailun boikotti olla olympialaisia?
Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n (Kansainvälinen hiihtoliitto) viime perjantaina tekemä päätös hylätä TTR:n ehdotus, joka vaatii yhteistä karsintajärjestelmää vuoden 2014 olympialaisten lumilautailutapahtumiin, on turhautunut. Monet ratsastajat tukevat ajatusta, jonka mukaan olemassa olevien tapahtumien tulisi olla FIS-kelpoisuustuomari sen sijaan, että heidän on vaihdettava kausiensa aikatauluja noudattaakseen nykyistä FIS-kelpoisuusjärjestelmää. Ratsastajat ovat rakentaneet lumilautailubrändistä markkinakelpoisen imperiumin ja tehneet siitä olympialaisten arvoisen urheilulajin ilman ulkopuolista tukea. Saako tämä sama riippumattomuus TTR:n jäsenet boikotoimaan vuoden 2014 olympialaisia, jotta he vaativat näkemyksensä toteutumista olympialaisista?
TTR-ehdotus
Viimeisen vuoden ajan TTR on työskennellyt FIS:n kanssa ratkaistakseen aikatauluristiriidat, joita FIS:n olympialautailun karsintajärjestelmä ja karsintakilpailujen pätevyys aiheuttavat. Keskiverto lumilautailun supertähdelle FIS tarjoaa erittäin vähän laadukkaita tapahtumia karsinnassa. Monilla urheilijoilla on olemassa aikataulut, joissa on paljon tuottoisempia ja jännittävämpiä mahdollisuuksia. He näkevät FISillä olevan hyvin vähän tarjottavaa heille vastineeksi kaikesta, mitä he antavat osallistuakseen.
Ratsastajien valitukset ulottuvat kuitenkin paljon näitä haasteita pidemmälle. TTR:n ja FIS:n sisäisen toiminnan välillä on jyrkkä kontrasti. TTR:n ovat rakentaneet alusta alkaen lumilautailijat ja extreme-urheilun harrastajat korostaen tarvetta kehittää yhdistystä urheilijan ympärille ja edustaa urheilijoiden ja lajin etuja ennen kaikkea. FIS puolestaan on byrokraattinen, vähemmän läpinäkyvä kokonaisuus, joka toimii olympiaorganisaation tyypillisten rajojen sisällä. Ratsastajat vaativat, että menestyvän olympialautailuyhdistyksen luominen edellyttää urheilijoiden johtamaa läpinäkyvää kokonaisuutta.
Boikotti välitöntä?
Vaikka tällä hetkellä ei ole olemassa järjestäytynyttä voimaa, joka vetoaa TTF:n ratsastajiin boikotoimaan talviolympialaisia, keskustelu on siellä. Sebastian Toutent epäröi mennä sisälle yksin, mutta sanoi, että "seison heidän kanssaan", jos TTF järjestää boikotin. Muilla ratsastajilla, kuten Chas Guidemondilla, joka on ollut ratkaisevassa roolissa ratsastajien järjestämisessä keskustelua varten olympiajärjestön kanssa, ei ollut kommentoitavaa. Monet ratsastajat ovat suuttuneet siitä, että FIS, joka on määritelmänsä mukaan hiihtoorganisaatio, on saanut tehtäväkseen pohtia lumilautailun olympialaisten tulevaisuutta. Ratsastajat saattavat pohtia samankaltaisia menneisyyden tapahtumia.
Terie Hakonsen boikotoi vuoden 1998 olympialaisia, koska KOK antoi FIS:lle lainkäyttövallan lumilaudan halfpipessä. Monet extreme-urheilun osallistujat tukivat hänen päätöstään, mutta Hakonsen oli ainoa boikotoinut henkilö. Myöhemmin hän oli mukana perustamassa Arctic Challengen, jonka karsintajärjestelmää käytti myöhemmin TTR ja joka on huipputapahtuma monille Ticket To Ridensa ansaitseville TTR-ratsastajille.
Mitä tahansa tästä romahduksesta tuleekaan, on turvallista sanoa, että olympia-lumilautailu ei varjosta extreme-urheilun maailmaa lähiaikoina. Lumilautailun suosio on ollut nousussa vuosia, ja se on täysin itsenäinen markkinoinnissaan ja tapahtumissaan ilman KOK:n tai FIS:n apua. Lumilautailijoilla ei ole mitään menetettävää, jos FIS käyttää kovaa kättään ja estää lumilautailijoita osallistumasta. Kysymys kuuluu:mitä olympialaitos häviää kieltäytyessään neuvottelemasta?
Creative Commons -kuva, Camp of Champions
[Voisiko lumilautailun boikotti olla olympialaisia?: https://fi.sportsfitness.win/urheilu/lumilautailu/1005051723.html ]